芬蘭語
詞源
繼承自原始芬蘭語 。等價於 + (被動態)。根據 Hakulinen,“屬於;與……有干係”的抽象意義意譯自瑞典語 、,意譯自中古高地德語 (“聽話的”, 字面意思是“聽見的人”)(參見德語 、)。[1]
發音
- 國際音標(幫助):/ˈkuːluɑˣ/, [ˈkuːluɑ(ʔ)]
- 韻部:-uːluɑ
- 斷字(幫助):kuu‧lu‧a
動詞
(不及物)
- 被聽見
- Tämän talon seinät ovat niin ohuet, että naapurin riidat kuuluvat olohuoneessamme.
- 这所房子的墙壁很薄,我们在客厅里都能听得见邻居们的争吵声。
- Kuuluuko nyt?
- 你现在能听到我说话吗?
- 據說
- Hän kuuluu olevan rikas.
- 据说他很有钱。
- 表示人生活或事務的狀態
- Mitä kuuluu? -Kiitos, minulle kuuluu hyvää.
- 你好吗?- 我很好,谢谢。
- 屬於 (+ 向格) (表示所有權或地點)
- Tämä järvi kuuluu minulle.
- 这个湖是我的。
- Se patsas kuuluu ikkunalaudalle.
- 那尊雕像应该放在窗台上。
- 屬於 (+ 入格) (是……的成員)
- Kuulun vapaaehtoiseen palokuntaan.
- 我属于志愿消防队。
- (無人稱,+ 屬格) 應該;必須 (+ 第一不定式)
- Sinun kuuluu tehdä se näin.
- 你应该这样做。
- 與……有干係,關……的事 (+ 向格)
- Miten tämä sinulle kuuluu?
- 这与你有何关系?
- Hän kysyi, mistä puhuin Samin kanssa. Sanoin, että se ei kuulu hänelle.
- 他问我在和山姆谈什么。我告诉他这不关他的事。
變位
kuulua 的变位(sanoa 型) (点击显示)
直陈式 | |||||
---|---|---|---|---|---|
现在时 | 完成时 | ||||
人称 | 肯定 | 否定 | 人称 | 肯定 | 否定 |
一单 | kuulun | en kuulu | 一单 | olen kuulunut | en ole kuulunut |
二单 | kuulut | et kuulu | 二单 | olet kuulunut | et ole kuulunut |
三单 | kuuluu | ei kuulu | 三单 | on kuulunut | ei ole kuulunut |
一複 | kuulumme | emme kuulu | 一複 | olemme kuuluneet | emme ole kuuluneet |
二複 | kuulutte | ette kuulu | 二複 | olette kuuluneet | ette ole kuuluneet |
三複 | kuuluvat | eivät kuulu | 三複 | ovat kuuluneet | eivät ole kuuluneet |
被动 | kuulutaan | ei kuuluta | 被动 | on kuuluttu | ei ole kuuluttu |
过去时 | 过去完成时 | ||||
人称 | 肯定 | 否定 | 人称 | 肯定 | 否定 |
一单 | kuuluin | en kuulunut | 一单 | olin kuulunut | en ollut kuulunut |
二单 | kuuluit | et kuulunut | 二单 | olit kuulunut | et ollut kuulunut |
三单 | kuului | ei kuulunut | 三单 | oli kuulunut | ei ollut kuulunut |
一複 | kuuluimme | emme kuuluneet | 一複 | olimme kuuluneet | emme olleet kuuluneet |
二複 | kuuluitte | ette kuuluneet | 二複 | olitte kuuluneet | ette olleet kuuluneet |
三複 | kuuluivat | eivät kuuluneet | 三複 | olivat kuuluneet | eivät olleet kuuluneet |
被动 | kuuluttiin | ei kuuluttu | 被动 | oli kuuluttu | ei ollut kuuluttu |
条件式 | |||||
现在时 | 完成时 | ||||
人称 | 肯定 | 否定 | 人称 | 肯定 | 否定 |
一单 | kuuluisin | en kuuluisi | 一单 | olisin kuulunut | en olisi kuulunut |
二单 | kuuluisit | et kuuluisi | 二单 | olisit kuulunut | et olisi kuulunut |
三单 | kuuluisi | ei kuuluisi | 三单 | olisi kuulunut | ei olisi kuulunut |
一複 | kuuluisimme | emme kuuluisi | 一複 | olisimme kuuluneet | emme olisi kuuluneet |
二複 | kuuluisitte | ette kuuluisi | 二複 | olisitte kuuluneet | ette olisi kuuluneet |
三複 | kuuluisivat | eivät kuuluisi | 三複 | olisivat kuuluneet | eivät olisi kuuluneet |
被动 | kuuluttaisiin | ei kuuluttaisi | 被动 | olisi kuuluttu | ei olisi kuuluttu |
命令式 | |||||
现在时 | 完成时 | ||||
人称 | 肯定 | 否定 | 人称 | 肯定 | 否定 |
一单 | – | – | 一单 | – | – |
二单 | kuulu | älä kuulu | 二单 | ole kuulunut | älä ole kuulunut |
三单 | kuulukoon | älköön kuuluko | 三单 | olkoon kuulunut | älköön olko kuulunut |
一複 | kuulukaamme | älkäämme kuuluko | 一複 | olkaamme kuuluneet | älkäämme olko kuuluneet |
二複 | kuulukaa | älkää kuuluko | 二複 | olkaa kuuluneet | älkää olko kuuluneet |
三複 | kuulukoot | älkööt kuuluko | 三複 | olkoot kuuluneet | älkööt olko kuuluneet |
被动 | kuuluttakoon | älköön kuuluttako | 被动 | olkoon kuuluttu | älköön olko kuuluttu |
能动 | |||||
现在时 | 完成时 | ||||
人称 | 肯定 | 否定 | 人称 | 肯定 | 否定 |
一单 | kuulunen | en kuulune | 一单 | lienen kuulunut | en liene kuulunut |
二单 | kuulunet | et kuulune | 二单 | lienet kuulunut | et liene kuulunut |
三单 | kuulunee | ei kuulune | 三单 | lienee kuulunut | ei liene kuulunut |
一複 | kuulunemme | emme kuulune | 一複 | lienemme kuuluneet | emme liene kuuluneet |
二複 | kuulunette | ette kuulune | 二複 | lienette kuuluneet | ette liene kuuluneet |
三複 | kuulunevat | eivät kuulune | 三複 | lienevät kuuluneet | eivät liene kuuluneet |
被动 | kuuluttaneen | ei kuuluttane | 被动 | lienee kuuluttu | ei liene kuuluttu |
名词形 | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
不定式 | 分词 | ||||||||
主动 | 被动 | 主动 | 被动 | ||||||
一 | kuulua | 现在时 | kuuluva | kuuluttava | |||||
长一 | kuuluakseen2 | 过去时 | kuulunut | kuuluttu | |||||
二 | 内格 | kuuluessa1 | kuuluttaessa | 施动 | kuuluma1, 3 | ||||
具格 | kuuluen | – | 否定 | kuulumaton | |||||
三 | 内格 | kuulumassa | – | 注1.一般与属有后缀连用。 注2.须与属有后缀连用,此为三单与三複的词形。 注3.不及物动词无此词形。勿与 -ma 后缀派生的名词相混淆。 | |||||
出格 | kuulumasta | – | |||||||
入格 | kuulumaan | – | |||||||
所格 | kuulumalla | – | |||||||
缺格 | kuulumatta | – | |||||||
具格 | kuuluman | kuuluttaman | |||||||
四 | 主格 | kuuluminen | |||||||
部分格 | kuulumista | ||||||||
五 | kuulumaisillaan2 |
派生詞彙
相關詞彙
參考資料
- ↑ Hakulinen, Lauri。Suomen kielen käännöslainoista. Published in Virittäjä volume 59 number 4 (1955)
英格里亞語
詞源
繼承自原始芬蘭語 ,等價於 (“聽見”) + 。同源詞包括芬蘭語 、愛沙尼亞語 。
“屬於”在語義上可能與瑞典語 (“屬於”, 字面意思是“朝著……聽”) 有關。其他芬蘭語族語言也有類似的現象。
發音
動詞
- (不及物) 被聽見
- 1936, N. A. Iljin and V. I. Junus, Bukvari iƶoroin șkouluja vart, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva,頁號 43:
- Yhest koist läätää, kuuluu toisees kois.
- 一个人在一所房子里说话,另一个人在另一所房子里听到。
- (不及物) 似乎,好像
- (不及物+ 入格) 屬於
變位
Template:Izh-conj/ampua
參考資料
- Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 页226
沃特語
詞源
繼承自原始芬蘭語 。
發音
Module:Labels第623行Lua错误:`data` must now be an object containing the params
動詞
- (不及物) 能聽見
屈折
Template:Vot-conj/kuttsua
參考資料
- "" in
This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.