tämä

參見：、、、、和

芬蘭語

其他寫法

〈口〉

詞源

源自原始芬蘭語，源自原始烏拉爾語。更早的單音節詞根 *tä-（複數 *nä-）只保留於變格形，主格和屬格（單數）加入後綴。

發音

國際音標^(幫助)：/ˈtæmæ/, [ˈt̪æmæ]
韻部：-æmæ
斷字^(幫助)：tä‧mä

代詞

這

限定詞

這

變格

不規則。有的格不使用。具格複數形可作具格名詞的定語（如 näin muodoin），但基本上單獨使用，用作副詞。

tämä 的变格

格	单数	复数	副词形	单数	复数
主格	tämä	nämä	顶格	täällä	–
属格	tämän	näiden näitten	取格	täältä	–
部分格	tätä	näitä	至格	tänne	–
宾格	tämä, tämän	nämä	达格	–	–
内格	tässä	näissä	时格	tällöin	–
出格	tästä	näistä	因格	täten	–
入格	tähän	näihin	倍格	–	–
所格	tällä	näillä	各格	–	–
夺格	tältä	näiltä	於格	–	–
向格	tälle	näille	经格	–	–
样格	tänä	näinä	处格	–	–
变格	täksi	näiksi	反格	–	–
具格	–	näin
缺格	(tättä)	näittä
共格	–	näine

派生語彙

克文語:

參見

Template:Fi-demonstratives

異序詞

英格里亞語

詞源

源自原始芬蘭語，源自原始烏拉爾語。與芬蘭語、愛沙尼亞語等同源。

發音

(Soikkola) 國際音標^(幫助)：/ˈtæmæ/
(Hevaha) 國際音標^(幫助)：/ˈtæmæk/
斷字：tä‧mä

限定詞

這

代詞

這

變格

Template:Izh-decl-ddet Template:Izh-decl-table/Ch

參見

Template:Izh-demonstratives

參考資料

V. I. Junus (1936) Iƶoran Keelen Grammatikka‎, Leningrad: Riikin Ucebno-pedagogiceskoi Izdateljstva, 页99
Ruben E. Nirvi (1971) Inkeroismurteiden Sanakirja, Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura, 页616
Vitalij Chernyavskij (2005) Ižoran keel (Ittseopastaja)‎, 页18
Olga I. Konkova; Nikita A. Dyachinkov (2014) Inkeroin Keel: Пособие по Ижорскому Языку‎, ISBN 978-5-88431-274-6, 页13-14

卡累利阿語

詞源

源自原始芬蘭語，源自原始烏拉爾語。與芬蘭語、愛沙尼亞語等同源。

發音

國際音標^(幫助)：/ˈtæmæ/

限定詞

這

代詞

這

變格

Template:Krl-decl-tämä

參見

Template:Krl-demonstratives

參考資料

P. M. Zaykov (1999) Грамматика Карельского языка (фонетика и морфология) [Grammar of the Karelian language (phonetics and morphology)], ISBN 5-88170-019-8, 页59

克文語

詞源

源自芬蘭語，源自原始芬蘭語，源自原始烏拉爾語。

發音

國際音標^(幫助)：/ˈtæmæ/

限定詞

這

代詞

這

變格

Template:Fkv-decl-demo/1

參見

Template:Fkv-demonstratives

參考資料

Eira Söderholm (2017) Kvensk grammatikk, Tromsø: Cappelen Damm Akademisk, ISBN 978-82-02-56965-5, 页278

This article is issued from Wiktionary. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.